Nokia Oyj on kokenut merkittäviä muutoksia sen historiansa aikana. Se on kehittynyt vaatimattomasta 1800-luvun kumi-, puunjalostus- ja kaapelitoimittajan alkuajoista 1990-luvulla maailmankuuluksi televiestinnän suuryhtiöksi. Tämä uskomaton matka alkoi Nokia Aktiebolagin perustamisesta vuonna 1865, ja siitä lähtien siitä on kasvanut yksi maailman tunnetuimmista tuotemerkeistä.
Yrityksen alkuvaiheet
Ulrik Polón (1861–1930) oli merkittävä suomalainen yritysjohtaja ja Nokia-konsernin uraauurtava perustaja. Hallituksen puheenjohtajana, toimitusjohtajana, Suomen Kumitehtaan pääoman Polónin perintö vaikuttaa maailmassamme tänäkin päivänä yhden Suomen vauraimman konsernin merkittävänä isähahmona. Moni suomalainen on sittemmin ansainnut hyvin sijoittamalla Nokian osakkeisiin. Moni suomalainen onnistui ansaitsemaan Nokian osakkeilla hyvin sijoittamalla niihin 1990-luvulla ja myymälle kulta-aikoina 2000-luvulla. Nokia osake on tällä hetkellä arvoltaan 4,36 euroa.
Polón taisteli vuosia venäläistämispyrkimyksiä vastaan toimimalla Kagaalin vastarintaliikkeen kanssa. Lopulta vuosina 1916–1917 tämä rohkea sielu karkotettiin Venäjälle, mutta se ei estänyt häntä jatkamasta eteenpäin. Hänen sinnikkyytensä ja kunnianhimonsa ansiosta Suomi kukoisti kumiteollisuudellaan ennen kuin se lopulta loi myös nykyaikaisen puu- ja kaapeliteollisuutensa.
Kun Polónin omistama ja johtama Suomen kumitehdas vaurastui ensimmäisen maailmansodan aikaisesta kysynnän kasvusta, se johti lopulta sen perustamiseen, minkä me nyt tunnemme Nokia Oyj:nä. Vuonna 1918 tämä kumitehdas osti puunjalostus- ja sähkövoimayhtiön, jonka Fredrik Idestam perusti 1860-luvulla ja joka sijaitsi läheisessä Nokian kaupungissa.
Polón halusi nimetä ainutlaatuiset kumituotteensa niiden alkuperäpaikan Nokian mukaan. Tämä erotti tuotteet kilpailijoista ja mahdollisti helpomman tunnistettavuuden markkinoilla. Lopulta tämä pieni päätös johti siihen, että koko yritys sai nimen ”Nokia”.
1920-luvun alussa Polónin järkevät investoinnit ja hänen tehtaansa kukoistavat kumituotteet johtivat kolmen suuren yrityksen klusteriin – vaikka niitä ei virallisesti yhdistettykään oikeudellisten rajoitusten vuoksi. Näiden erillisten yhtiöiden sulautumisen myötä Eduard Polón toimi niiden ”holdingyhtiön” hallituksen johtajana. Hän oli vahva toimitusjohtaja, kumitehtaan omistaja ja puheenjohtaja, jota voidaan pitää Nokia Ab Oy:n todellisena perustajana.
Kasvu puhelinverkkoihin
Eduard Polón, suomalainen liikemies ja poliittinen johtaja 1900-luvun alkupuolelta, toimi siis konsernin perustajana. Vuonna 1898 hän perusti Helsinkiin Suomen Gummitehtaan – yrityksen, josta tuli yksi Nokia Oyj:n peruskivistä. Näin ollen ei ole yllättävää, miksi monet yhdistävät edelleenkin Nokian vahvasti sen kumisaappaisiin.
Polon teki ensimmäisen maailmansodan kukoistuskaudella järkevän ratkaisun ja osti Nokia Ab:n ja Suomen Kaapelitehdas Oy:n. Tämä päätös oli perusta nykyisen Nokia-konsernin perustamiselle. Nokia Ab oli ollut olemassa jo vuodesta 1865, mutta nämä yritykset yhdistivät virallisesti voimansa vasta vuonna 1967, silloisella uudella nimellä Nokia Oyj.
Vuonna 1964 Kaapelitehdas, jolla oli myös oma elektroniikkaosastonsa, toi markkinoille ensimmäisen VHF-puhelimensa. Seitsemän vuotta myöhemmin, vuonna 1971, se julkaisi ensimmäisen autoradiopuhelimensa, joka sai nimekseen ARP. Vuonna 1979 Nokia ja Salora tekivät yhteistyötä Mobira-yrityksen perustamiseksi. Tämä yritys vastasi NMT-teknologian kehittämisestä, joka johti heidän ensimmäiseen puhelinjulkaisuunsa vuonna 1982. Myöhemmin Nokia osti Saloran osakkeet ja vahvisti näin omistusoikeutensa tässä kukoistavassa yrityksessä.
Vuosikymmenten kokemuksella Nokia on kehittänyt erilaisia puhelinverkkoja. Se toi ensimmäisenä Euroopassa markkinoille digitaalisen puhelinvaihteen vuonna 1970 ja innovoi siitä lähtien jatkuvasti valtion perustaman Televa Oy:n avulla. Vuonna 1992 valtio myi osuutensa yhtiöstä Nokialle, ja sen virallinen nimi muutettiin Nokia Telecommunicationsiksi. Myös MikroMikko-tietokoneet olivat Nokian luomia 1980- ja 1990-luvuilla.
Jorma Ollilan vuodet
90-luvulla Nokia keskittyi yksinomaan matkapuhelimiin ja niihin liittyviin televiestintätuotteisiin. Tänä aikana se möi pois puunjalostus-, kumiteollisuus-, tietokone- ja televisio-liiketoimintasa. Vuonna 1991 Nokia julkaisi uraauurtavan GSM-puhelimen, joka merkitsi valtavaa harppausta televiestintämarkkinoilla.
Seuraavana vuonna Nokia esitteli vallankumouksellisen laitteen, maailman ensimmäisen taskukokoisen GSM-matkapuhelimen: Nokia 1011:n. Neljä vuotta myöhemmin Nokian uraauurtava 9000 Communicator – maailman ensimmäinen integroitu digitaalinen matkapuhelin – venytti rajoja entisestään.
Vuonna 1999 Nokia julkaisi vallankumouksellisen 7110:n – ikonisen mediapuhelimen, joka toimi GSM 900- ja GSM 1800 -verkoissa. Tämä laite teki Internet-pohjaisten palvelujen käyttämisen matkapuhelimella helpommaksi kuin koskaan aiemmin, koska se tuki WAP-standardia.
Jorma Ollilan aikana Nokia menestyi erinomaisesti ja sen arvo nousi 200 miljardiin. Yhtiö teki useita merkittäviä sopimuksia verkkoalalla ja julkaisi ensimmäisen 3G-matkapuhelimensa (Nokia 6650) vuonna 2002. Vain kaksi vuotta myöhemmin se esitteli sekä 7700- että 7710-kosketusnäytölliset mallit, jotka mullistivat viestintäteknologiaa.
Nokian puhelimet ja kultavuodet
Nokia koki 90-luvulla merkittävän nousun, ja sen työntekijöiden määrä kaksinkertaistui ja markkina-arvo nousi 10 vuodessa 312-kertaiseksi alkuperäiseen kokoonsa verrattuna. Vuonna 2005 Pekka Ala-Pietilä – jota oli pidetty ennakkosuosikkina Jorma Ollilan paikalle – ilmoitti eroavansa Nokiasta. Kaikkien yllätykseksi samana päivänä ilmoitettiin, että Olli-Pekka Kallasvuo ottaa Nokian ohjat käsiinsä.
Suurena suomalaisena yrityksenä Nokialla oli valtava vaikutus Suomen talouteen. Koko 2000-luvun alun ajan suurin osa sen suunnittelusta ja tuotannosta tehtiin Suomessa, ja noin 30 prosenttia kaikista yksityisen sektorin tuotekehitystyöntekijöistä työskenteli Nokian palveluksessa. Vuonna 2007 yhtiö oli selvä johtaja matkapuhelinmarkkinoilla, mutta kun Apple ja Google julkaisivat iPhonet ja Androidit samana vuonna, ne mullistivat matkapuhelinalan kehittyneellä teknologialla ja ajoivat Nokian vaikeuksiin.
Stephen Elopin vuodet
Kallasvuo palveli Nokiaa lähes kolmen vuosikymmenen ajan vuodesta 1980 alkaen. Osakkeenomistajien näkökulmasta hänen toimitusjohtajakautensa ei kuitenkaan ollut mitään ihmeellistä; vuosina 2007–2010 Nokian osakekurssi laski 70 prosenttia. Syyskuussa 2010 Nokialla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin erottaa Kallasvuo toimitusjohtajan paikalta ja nimittää Stephen Elop uudeksi toimitusjohtajaksi. Vaihdon aikana alkoi Symbian OS:n vaiheittainen poistuminen, mutta Elop ei halunnut kaavailtua MeeGo-käyttöjärjestelmää korvaavaksi ratkaisuksi.
Helmikuussa 2011 Elop aloitti keskustelut matkapuhelintensa myymisestä Microsoftille. Kauppa saatiin lopulta sovittua syksyllä 2013, ja se saatiin päätökseen huhtikuussa 2014. Uuden yhteistyön tuotokset, Lumia-laitteet eivät kuitenkaan pystyneet vaikuttamaan kovin paljon markkinaosuuteen. Vuonna 2013 Elop jätti Nokian. Vuonna 2015 saksalaiset autonvalmistajat ostivat Nokian HERE-paikannuspalveluyksikön yhteensä 2,8 miljardilla eurolla.
2010-luvun vaikeat vuodet
Kun Apple esitteli iPhonensa vuonna 2007, Nokia oli menestyksensä huipulla: sen markkinaosuus oli yli 40 prosenttia ja osakkeiden hinta oli jopa 40 euroa. Suomalaisen jättiläisen epäonneksi Ollilan lähtö ajoittui valtavan alamäen alkuun: kolmessa vuodessa (2007–2010) osakkeet putosivat 70 prosenttia.
Nokian kaatumisesta on spekuloitu paljon. Paitsi että Ollilan lähdöllä ei todennäköisesti ollut merkittävää roolia sen kaatumisessa, ei myöskään 2010-luvulla tehdyillä päätöksillä. Monet yhtiötä läheltä seuranneet ovat väittäneet, että alamäki johtui pitkälti heidän paisuneesta itsetunnostaan, sillä he olivat vakuuttuneita siitä, että tiesivät paremmin kuin kukaan muu, mikä on ihanteellinen älypuhelin.
Vuonna 2010 tapahtui toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuon irtisanominen ja seuraavana vuonna Nokia aloitti yhteistyön Microsoftin kanssa. Vaikka Nokia oli tuolloin edelleen maailmanlaajuisesti vaikutusvaltainen, muiden puhelinvalmistajien kilpailu oli alkanut heikentää sen markkinaosuutta sekä Amerikassa että edullisella sektorilla. Lokakuussa 2011 Nokia julkaisi ensimmäisen Windows-laitteensa.
2010-luvun alkaessa Nokia oli vaipunut pimeyteen. Vuonna 2012 se irtisanoi ennennäkemättömän suuren määrän työntekijöitä sulkemalla Salon tehtaan, mikä oli tuskallinen virstanpylväs kaikille suomalaisille. Seuraavana vuonna he tekivät vielä vakavamman ilmoituksen, että Nokian matkapuhelinliiketoiminta myydään Microsoftille.
Nokia osti samaan aikaan Siemensin osuuden Nokia Solutions & Networks (NSN) -yhteisyrityksestä, josta on tullut sittemmin sen pääkeskittymä. Lisäksi se myi hieman myöhemmin HERE-karttapalvelunsa keskittyäkseen entistä enemmän verkkoliiketoimintaan.
Alcatel-Lucentin ostaminen
Yhdistämällä voimansa Alcatel-Lucentin kanssa Nokia on kehittynyt nykyaikaisen teknologian ja palvelujen johtavaksi toimijaksi. Yhtiön innovaatiovoimaa lisää Bell Labs, joka tekee tiivistä yhteistyötä muiden tuotekehitystiimien kanssa parhaiden mahdollisten ratkaisujen luomiseksi. Tuhansia patentteja on rekisteröity, joten ei ole mikään salaisuus, että Nokialla on huomattavat innovaatiokyvyt. Nämä edistysaskeleet ovat hyödyttäneet monia ihmisiä: kuluttajia, yrityksiä ja jopa koko yhteiskuntaa.
Ostamalla Alcatel-Lucent-yrityksen Nokiasta on tullut voimakas toimija alati muuttuvalla digitalisaation alalla. Nykymaailmassa miljardit ihmiset ovat yhteydessä toisiinsa verkon välityksellä, ja jopa jokapäiväiset esineet voidaan ohjelmoida toimimaan yhdessä. Tämän yritysoston ansiosta Nokia pystyi innovoimaan lisää kehittyneellä alalla.
Yrityskauppa toi yritykselle monia mahdollisuuksia. Nokian uusien teknologiaratkaisujen avulla voidaan tasoittaa tietä paremmalle tulevaisuudelle, joka on turvallinen, puhdas, terveellinen ja tuottava. Näiden innovatiivisten edistysaskeleiden hyödyntäminen luo ympäristön, joka on siis täynnä tehokkuutta ja vastuullisuutta.
HMD Global osti Nokian matkapuhelimet takaisin
Entisten Nokia-johtajien perustama HMD Global nousi tunnetuksi suomalaiseksi matkapuhelinyhtiöksi, kun se osti Microsoftin matkapuhelinyksikön takaisin vuonna 2016. Oppimalla viisaasti aiemmista virheistä ja tekemällä yhteistyötä Googlen Android One -ohjelman kanssa, he saivat luotua uskoa Nokian puhelimiin.
Vuonna 2017 HMD Global herätti rakastetun Nokia 3310:n henkiin, ja se saavutti paljo suosiota kuluttajien keskuudessa. Vuonna 2020, he esittelivät myös uusimman keksintönsä – maailman ensimmäisen 5G-älypuhelimen: Nokia 8.3 5G.
HMD Global toi Nokian takaisin lähes olemattomuuden syvyyksistä vuosina 2015–2016 1,5 miljoonan toimitukseen vuonna 2017 ja moninkertaiseen älypuhelimen myyntiin maailmanlaajuisesti vuonna 2018. Nykyisin Nokia taistelee paikasta eniten myyvien matkapuhelinten Top10-listalle.
2020-luku
Nykyisessä kilpailussa 5G-teknologian saattamisesta ihmisten ulottuville kaikkialla maailmassa Nokia on eturivissä. Suurelta osin johtavan tytäryhtiönsä Nokia Networksin ansiosta tämä televiestintäalan jättiläinen pysyy edelleen kehityksen kärjessä. Elokuussa 2020 Pekka Lundmark siirtyi Nokia Oyj:n toimitusjohtajaksi Rajeev Surin seuraajaksi, joka toimi tehtävässä vuosina 2014–2020.
Nokia on siis palannut takaisin ja on päättänyt olla toistamatta aiempia virheaskeleitaan. Nokia on vakaavarainen ja voittoa tuottava yritys, mikä yhdistettynä sen lukuisiin patentteihin ja innovaatioihin luovat yrityksen tulevaisuuteen uskoa. Ydinliiketoiminta on verkoissa, vaikka uuteen menestymiseen myös matkapuhelimissa varmasti kartoitetaan aktiivisesti mahdollisuuksia.
