Futuurit ovat yksi rahoitusmarkkinoiden keskeisistä johdannaisinstrumenteista. Ne ovat standardoituja sopimuksia, jotka velvoittavat ostajan ostamaan ja myyjän myymään tietyn määrän kohde-etuutta ennalta sovittuun hintaan tiettynä tulevana ajankohtana.
Tässä oppaassa käydään läpi, miten futuurit toimivat, millaisia futuurisopimuksia on, miten niillä käydään kauppaa ja mitä riskejä niihin liittyy. Teksti on yleistä tietoa, ei sijoitussuositus – ja on hyvä tietää heti alkuun, että futuurit ovat vivutettuina korkean riskin tuotteita.
Mitä futuurit ovat?
Futuureilla käydään kauppaa organisoiduilla pörsseillä, kuten CME Groupissa, Intercontinental Exchangessa (ICE) tai eurooppalaisessa Eurexissa. Sopimukset ovat täysin standardoituja: sopimuskoko, laatuvaatimukset, toimitusaika ja toimituspaikka on määritelty valmiiksi.
Mikä on johdannainen? Johdannainen on sopimus, jonka arvo perustuu jonkin toisen kohteen – kuten osakkeen, indeksin tai raaka-aineen – hintaan. Futuuri on yksi johdannaisten päätyypeistä.
Nykymuotoinen futuurikauppa syntyi 1800-luvulla Chicagossa maataloustuotteiden kaupan tarpeista. Chicago Board of Trade perustettiin vuonna 1848, ja se kehitti ensimmäiset standardoidut futuurisopimukset. Nykyään markkinoilla on satoja erilaisia sopimuksia hyödykkeistä rahoitusinstrumentteihin.
Futuurimarkkinoiden alkuperäinen tarkoitus on suojautuminen hintariskiltä. Esimerkiksi vehnänviljelijä voi myydä satonsa futuurilla jo ennen korjuuta varmistaakseen hinnan, ja leipomo voi ostaa vehnäfutuureja turvatakseen raaka-ainekustannuksensa. Samalla markkinat toimivat talouden barometrina, sillä hinnat heijastavat tulevaisuuden odotuksia.
Miten futuurit toimivat?
Futuurikauppa perustuu marginaalijärjestelmään: kauppias tallettaa vain murto-osan sopimuksen arvosta niin sanottuna alkumarginaalina. Tämä luo merkittävän vipuvaikutuksen.
Mikä on vipuvaikutus (vivutus)? Vipuvaikutus tarkoittaa, että pienellä pääomalla hallitaan suurta positiota. Se moninkertaistaa sekä mahdolliset voitot että tappiot. Futuureissa tappiot voivat ylittää sijoitetun marginaalin, mikä tekee niistä korkean riskin tuotteita.
Havainnollinen esimerkki: S&P 500 -indeksifutuurin arvo voi olla noin 200 000 dollaria, mutta alkumarginaali vain noin 13 000 dollaria. Pienikin liike kohde-etuudessa vaikuttaa siis suhteessa suureen positioon.
Futuurihinta määräytyy kohde-etuuden nykyhinnan, koron, osinkojen ja säilytyskustannusten perusteella. Voitot ja tappiot kirjataan päivittäin niin sanotulla mark-to-market-menettelyllä, jossa ne realisoituvat välittömästi kauppiaan tilille. Sopimukset päättyvät joko fyysiseen toimitukseen tai käteissuoritukseen, mutta suurin osa kauppiaista sulkee position ennen erääntymistä vastakkaisella kaupalla.
Erityispiirteet
Aktiivisimpien futuurisopimusten likviditeetti on korkea, mikä mahdollistaa suurtenkin positioiden avaamisen ja sulkemisen ilman merkittävää hintavaikutusta. Esimerkiksi S&P 500 E-mini -sopimuksilla käydään kauppaa miljoonia sopimuksia päivässä.
Vakiointi myös pienentää vastapuoliriskiä, sillä pörssin selvityskeskus toimii kaikkien kauppojen vastapuolena ja kerää marginaalit molemmilta osapuolilta. Tämä eroaa OTC-johdannaisista, joissa vastapuoliriski on suurempi. Transaktiokustannukset ovat tyypillisesti melko alhaiset.
Salkun suojaaminen futuureilla
Yksi futuurien keskeinen käyttötarkoitus on salkun suojaaminen. Esimerkiksi sijoittaja voi myydä indeksifutuureja suojatakseen osakesalkkuaan markkinoiden laskulta – tätä kutsutaan beta-suojaukseksi.
Valuuttafutuureilla voi suojautua valuuttariskiltä: eurooppalainen sijoittaja, jolla on yhdysvaltalaisia osakkeita, voi pienentää dollaririskiä. Korkofutuureilla puolestaan hallitaan korkoriskiä joukkovelkakirjasalkuissa.
Suojaaminen on kuitenkin edistynyt tekniikka, joka vaatii säännöllistä seurantaa ja ymmärrystä. Laajaa hajautusta hakevalle myös ETF-rahastot voivat olla yksinkertaisempi työkalu, joskaan ne eivät tarjoa samanlaista suoraa suojaa kurssilaskua vastaan.
Näin futuurikauppa käytännössä toimii
Futuurikaupan aloittaminen vaatii välittäjältä erillisen futuurikaupan hyväksynnän. Kauppias täyttää riskiprofiloinnin, joka määrittää käytettävissä olevat tuotteet ja marginaalivaatimukset. Hyväksyntä voi kestää muutaman päivän ja vaatii taloudellisten tietojen toimittamista.
Itse kaupankäynnissä annetaan toimeksianto sopimuksen ostamiseksi tai myymiseksi. Alla yleisimmät toimeksiantotyypit.
Position hallinta on erityisen tärkeää futuureissa juuri vipuvaikutuksen vuoksi. Stop-loss-toimeksiannot rajaavat tappioita ja take-profit-toimeksiannot lukitsevat voittoja. Olennaista on myös mitoittaa position koko suhteessa kokonaispääomaan. Aiheeseen liittyy läheisesti myös lyhyeksi myynti eli shorttaaminen.
Millaisia futuurisopimuksia on?
Futuurimarkkinat kattavat laajan valikoiman kohde-etuuksia, jotka jakautuvat karkeasti neljään pääkategoriaan.
Indeksifutuurit soveltuvat salkun suojaamiseen ja markkinasuunnan spekulointiin. Tunnetuimpia ovat S&P 500 (ES) ja teknologiapainotteinen Nasdaq-100 (NQ), sekä eurooppalaiset Euro Stoxx 50 ja DAX.
Hyödykefutuurit tarjoavat altistuksen raaka-aineille. Näitä ovat energia (raakaöljy CL, maakaasu NG), maatalous (vehnä, maissi, soija, kahvi, sokeri) ja jalometallit (kulta GC).
Osakefutuurit mahdollistavat yksittäisten yhtiöiden kaupankäynnin futuurimarkkinoilla, ja korkofutuurit antavat työkaluja korkoriskin hallintaan. CME Group on maailman suurin futuuripörssi.
Miten futuureihin voi sijoittaa?
Suomessa ei ole omaa futuuripörssiä, joten kauppaa käydään ulkomaisten välittäjien kautta kansainvälisillä pörsseillä. Palveluita tarjoavat esimerkiksi Interactive Brokers, Saxo Bank ja IG. Vähimmäispääomavaatimukset vaihtelevat välittäjittäin.
Futuurikaupan opettelu kannattaa aloittaa huolellisesti ja mielellään ensin kaupankäyntisimulaattorilla ilman oikeaa rahaa. Koulutusmateriaalia tarjoavat muun muassa pörssit ja välittäjät. Koska kyseessä on vivutettu, korkean riskin tuote, perusteellinen perehtyminen on erityisen tärkeää.
Verotus Suomessa
Futuurikaupan voitot ovat Suomessa veronalaista pääomatuloa. Pääomatuloveroa maksetaan 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja 34 prosenttia sen ylittävältä osalta. Verotus tapahtuu realisointiperiaatteen mukaan, eli vero maksetaan vasta kun positio suljetaan ja voitto tai tappio toteutuu.
Futuurikaupan tappiot ovat vähennyskelpoisia pääomatuloista, ja vähentämättä jäävä osa siirtyy seuraavien viiden vuoden ajalle. Ulkomaisten välittäjien kautta tehdyt kaupat on ilmoitettava veroilmoituksessa itse. Veroprosentit ja säännöt voivat muuttua, joten tarkista ajantasaiset tiedot Verohallinnolta.
Yhteenveto
Futuurit ovat standardoituja johdannaissopimuksia, joilla voi joko suojautua hintariskiltä tai spekuloida hinnanmuutoksilla. Ne toimivat marginaalijärjestelmällä, joka luo vipuvaikutuksen – ja juuri tämä tekee niistä tehokkaita mutta korkeariskisiä.
Futuureja käytetään laajasti sekä suojaamiseen (esimerkiksi indeksi-, valuutta- ja korkofutuurit) että kaupankäyntiin. Koska tappiot voivat ylittää sijoitetun marginaalin, futuurit soveltuvat lähinnä kokeneille sijoittajille, jotka ymmärtävät vivutuksen riskit. Tämä sivu on yleistä tietoa, ei sijoitussuositus.
Vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli on tarkoitettu ainoastaan yleiseen tiedotukseen, eikä se ole sijoitusneuvo, suositus tai kehotus käydä futuurikauppaa. Futuurit ovat vivutettuja johdannaisia, joissa tappiot voivat ylittää sijoitetun pääoman (marginaalin). Ne ovat korkean riskin tuotteita, jotka soveltuvat lähinnä kokeneille sijoittajille. Verotusta koskevat säännöt voivat muuttua, joten tarkista ajantasaiset tiedot Verohallinnolta. Tee päätökset oman harkintasi pohjalta ja käänny tarvittaessa valtuutetun sijoitusneuvojan puoleen.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä futuurit ovat?
Futuurit ovat standardoituja johdannaissopimuksia, jotka velvoittavat osapuolet ostamaan tai myymään ennalta sovitun määrän kohde-etuutta tiettyyn hintaan tulevaisuudessa. Niillä käydään kauppaa säännellyissä pörsseissä, ja niitä käytetään sekä hintariskiltä suojautumiseen että spekulointiin.
Mitä futuurikauppa tarkoittaa?
Futuurikauppa on futuurisopimusten ostamista ja myymistä futuuripörsseissä. Siinä hyödynnetään marginaalijärjestelmää, jossa kauppias tallettaa vain murto-osan sopimuksen arvosta vakuudeksi. Tämä luo vipuvaikutuksen.
Onko Suomessa futuuripörssiä?
Ei ole omaa varsinaista futuuripörssiä. Suomalaiset sijoittajat käyvät futuurikauppaa ulkomaisten välittäjien kautta kansainvälisillä pörsseillä, kuten CME:ssä ja Eurexissa.
Miksi futuurit ovat riskialttiita?
Futuureissa käytetään vipuvaikutusta, joten tappiot voivat olla suuria ja jopa ylittää sijoitetun marginaalin. Tämä tekee niistä selvästi riskialttiimpia kuin esimerkiksi tavallinen osakesijoittaminen.
Mihin futuureja käytetään?
Kahteen päätarkoitukseen: suojautumiseen ja spekulointiin. Yritykset ja sijoittajat suojaavat niillä esimerkiksi raaka-aine-, valuutta- tai korkoriskiä, kun taas kauppiaat pyrkivät hyötymään hinnanmuutoksista.
Miten futuurikaupan voittoja verotetaan Suomessa?
Voitot ovat pääomatuloa: veroa maksetaan 30 prosenttia 30 000 euroon asti ja 34 prosenttia sen ylittävältä osalta. Tappiot ovat vähennyskelpoisia. Ajantasaiset säännöt kannattaa tarkistaa Verohallinnolta.