ETF rahastot ovat vakiinnuttaneet asemansa sijoittajien työkalupakissa. Niiden suosio perustuu yksinkertaisuuteen, kustannustehokkuuteen sekä laajaan tarjontaan. ETF voi sopia sekä aloittelevalle että kokeneelle sijoittajalle, mutta niiden toimintatavat ja valikoima vaativat syvää perehtymistä, jotta voit tehdä perusteltuja päätöksiä.
ETF (Exchange Traded Fund) eli pörssinoteerattu rahasto on sijoitusrahasto, jonka osuuksilla käydään kauppaa pörssissä samalla tavoin kuin osakkeilla. Useimmat ETF rahastot seuraavat jotakin indeksiä, esimerkiksi S&P 500:aa tai OMX Helsinki 25:tä, ja sijoittavat varansa automaattisesti kyseisen indeksin mukaisesti. Suurin osa ETF:istä on passiivisia, mikä tarkoittaa sitä, että niillä ei ole aktiivista salkunhoitajaa, vaan ne pyrkivät jäljittelemään kohdeindeksinsä kehitystä mahdollisimman tarkasti ja pienin kustannuksin.
ETF rahastojen ytimessä on hajautus ja kustannustehokkuus. Koska yksi ETF voi sisältää kymmeniä tai jopa satoja eri arvopapereita, sijoittaja saa laajan hajautuksen yhdellä kaupalla. Tämä pienentää yksittäisten yhtiöiden vaikutusta salkun kokonaistuottoon. Kustannustehokkuus syntyy siitä, että hallinnointipalkkiot ovat yleensä vain murto-osa aktiivisten rahastojen kuluista. Esimerkiksi suosittujen S&P 500 -ETF:ien vuosikulut voivat olla alle 0,1 %, kun taas aktiivisten rahastojen kulut liikkuvat useimmiten 1–2 prosentissa.
Näiden rahastojen valikoima on laaja ja monipuolinen. Pelkästään Nordnetin valikoimasta löytyy lähes 2 000 ETF:ää, jotka kattavat eri omaisuuslajit, markkinat ja teemat. ETF:ien avulla voi sijoittaa osakkeisiin, korkoihin, raaka-aineisiin, valuuttoihin tai vaikkapa tiettyihin teollisuudenaloihin. Esimerkiksi VanEck Defense UCITS ETF seuraa puolustusteollisuutta, kun taas L&G Gold Mining UCITS ETF keskittyy kultakaivoksiin. Tarjolla on myös vivutettuja ja käänteisiä ETF:iä, jotka sopivat kokeneemmille sijoittajille.
Suomen ensimmäinen ETF-rahasto, OMXH 25 ETF, listattiin Helsingin pörssiin helmikuussa 2002. Nykyään tämä kotimaamme ensimmäinen ETF kulkee nimellä Seligson & Co OMXH25 indeksiosuusrahasto. Tämä kyseinen vaihtoehto teki Suomesta yhden ensimmäisistä Pohjoismaista, jossa ETF rahastoilla pystyi käymään kauppaa pörssissä. OMXH 25 ETF on edelleenkin ainoa suomalainen ETF, ja se on ollut markkinoilla jo yli 20 vuotta. Kansainvälisesti ETF:t ovat kasvaneet nopeasti: maailman ensimmäinen ETF lanseerattiin Kanadassa vuonna 1990 ja Yhdysvalloissa vuonna 1993. Vuonna 2025 tällaisten rahastojen yhteenlaskettu varallisuus on yli 7 000 miljardia Yhdysvaltain dollaria.
ETF-sijoittaminen onnistuu käytännössä kaikissa suomalaisissa ja kansainvälisissä verkkopankki- ja sijoituspalveluissa. Tarvitset sitä varten arvo-osuustilin ja kaupankäyntioikeudet pörssiin. ETF:iä ostetaan ja myydään pörssissä reaaliajassa, joten toimeksiannot toteutuvat heti pörssin aukioloaikoina. Kaupankäyntipalkkiot vaihtelevat palveluntarjoajan mukaan: esimerkiksi Nordnetissa ETF-kuukausisäästäminen maksaa 2,5 €/kk, mutta yksittäisistä ostoista voi joutua maksamaan useita euroja per kauppa. Kotimaisen palveluntarjoajan etu on kuitenkin se, että verotiedot siirtyvät automaattisesti verottajalle.
Nämä rahastot voidaan jakaa useisiin eri tyyppeihin, joita ovat:
Osake-ETF:t: Nämä sijoittavat osakkeisiin ja voivat painottua esimerkiksi tiettyyn maahan, toimialaan tai yrityskokoon.
Korko-ETF:t: Nämä sijoittavat joukkovelkakirjoihin ja muihin korkoinstrumentteihin, ja tarjoavat yleensä vakaampaa tuottoa.
Raaka-aine-ETF:t: Nämä seuraavat esimerkiksi kullan, öljyn tai maataloustuotteiden hintakehitystä.
Temaattiset ETF:t: Nämä keskittyvät puolestaan tiettyihin ilmiöihin, kuten vihreään energiaan, teknologiaan tai vaikkapa terveydenhuoltoon.
ETF:ää valitessa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti kahteen seikkaan: kuluihin ja indeksiin. Hallinnointipalkkioiden lisäksi kannattaa tarkistaa myöskin mahdolliset kaupankäyntikulut ja rahaston ”tracking error” eli se, kuinka tarkasti rahasto seuraa kohdeindeksiään. Osa ETF:istä ostaa kaikki indeksin osakkeet, osa käyttää puolestaan näytteenottoa tai johdannaisia.
ETF:ien avulla voi hajauttaa sijoituksia helposti eri maantieteellisille alueille, toimialoille ja omaisuuslajeihin. Esimerkiksi yhdellä MSCI World -ETF:llä voi saada salkkuun yli 1 500 yhtiötä 23 eri maasta. Tämä olisi vaikeaa ja myöskin kallista toteuttaa osakkeiden suoralla ostamisella.
ETF rahastot voidaan jakaa rakenteen perusteella fyysisiin sekä synteettisiin. Fyysinen ETF ostaa oikeasti indeksin mukaiset arvopaperit. Synteettinen ETF taas käyttää johdannaissopimuksia indeksin tuoton saavuttamiseksi. Fyysisessä ETF:ssä riski liittyy lähinnä arvopapereiden säilytykseen ja mahdolliseen osakelainaukseen, kun taas synteettisessä vaihtoehdossa on mukana vastapuoliriski. Tämä tarkoittaa sitä, että jos johdannaissopimuksen vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan, sijoittaja voi menettää rahaa.
Temaattiset ETF:t kiinnostavat nykyään monia sijoittajia, sillä niiden avulla sijoittaja voi ottaa osaa tiettyyn ilmiöön tai megatrendiin. Esimerkkejä ovat uusiutuva energia, tekoäly, puolustusteollisuus tai vaikkapa robotiikka. Temaattisten vaihtoehtojen riski- ja tuottoprofiili voi poiketa huomattavasti laajasti hajautetuista ETF:istä, sillä ne keskittyvät usein kapeaan sektoriin tai pieneen joukkoon tietyn alan yhtiöitä.
Monet kotimaiset sijoittajat arvostavat ETF:ien helppoutta ja läpinäkyvyyttä. Salkun rakentaminen on simppeliä, kun voit valita muutaman laajasti hajautetun vaihtoehdon ja säästää niihin säännöllisesti. Toisaalta jotkut kokevat yksittäisten ETF:ien kaupankäyntikulut korkeiksi, etenkin pienillä summilla sijoitettaessa. Myös verotus voi aiheuttaa päänvaivaa, jos käyttää ulkomaista välittäjää, sillä tällöin sijoittajan on itse huolehdittava veroraportoinnista.
Sijoittaja maksaa pääomaveroa (30 % tai 34 % tulorajan ylittyessä) ETF:stä saaduista tuotoista ja myyntivoitoista. Jos rahasto jakaa osinkoja, nekin verotetaan pääomatulona. Kotimaisen palveluntarjoajan kautta sijoitettaessa tiedot siirtyvät automaattisesti verottajalle, mutta ulkomaisissa palveluissa raportointi jää sijoittajan vastuulle. Vaikka kotimaassa tiedot siirtyvätkin automaattisesti, kannattaa oma veroilmoitus silti aina tarkistaa huolella.
ETF:t ja indeksirahastot ovat molemmat kustannustehokkaita. ETF:llä voi käydä kauppaa pörssissä reaaliajassa, kun taas indeksirahastoja ostetaan ja myydään rahastoyhtiön kautta päivän päätöskurssiin. Valinta riippuu sijoittajan omista tarpeista ja kaupankäyntitottumuksista.
ETF rahasto itsessään ei voi mennä konkurssiin, mutta rahastoyhtiö kyllä voi. Sijoittajien varat ovat kuitenkin erillään rahastoyhtiön varoista, joten konkurssitilanteessa ne ovat turvassa.
Kyllä, Nordean kautta voi ostaa ETF:iä. Kaupankäynti onnistuu Nordean verkkopankissa, mutta valikoima ja kulut kannattaa tarkistaa etukäteen. Myös muut kotimaiset ja kansainväliset palveluntarjoajat tarjoavat laajan valikoiman näitä rahastoja.
