OMX Helsinki 25 (OMXH25) on Helsingin pörssin tärkein osakeindeksi. Se seuraa 25 vaihdetuimman suomalaisen pörssiyhtiön kurssikehitystä ja toimii koko markkinan keskeisenä mittarina.
Tällä sivulla käydään läpi, mikä OMXH25 on, miten se toimii, mitä yhtiöitä siihen kuuluu ja miten siihen voi sijoittaa. Teksti on yleistä tietoa, ei sijoitussuositus.
| Mikä se on | 25 vaihdetuimman yhtiön osakeindeksi |
| Lyhenne | OMXH25 |
| Käynnistetty | 4.3.1988 (perusarvo 500) |
| Yhtiön enimmäispaino | 10 % |
| Kokoonpano tarkistetaan | 2 kertaa vuodessa (helmi & elo) |
| Painot tasapainotetaan | 4 kertaa vuodessa |
| Sijoittaminen | Indeksiä seuraavan ETF:n kautta |
Mikä OMX Helsinki 25 on?
OMXH25 koostuu Helsingin pörssin 25 vaihdetuimmasta yhtiöstä. Indeksi kuvaa tiiviisti, miten pörssin suurimmat ja likvideimmät yhtiöt kehittyvät suhteessa markkinaan.
Indeksi käynnistettiin 4. maaliskuuta 1988 perusarvolla 500. Sen etu on selkeys ja likvidiys: koska mukana ovat vaihdetuimmat yhtiöt, indeksiä on helppo seurata ja se toimii hyvänä vertailukohtana suomalaiselle osakesalkulle.
Mikä on osakeindeksi? Osakeindeksi on laskennallinen mittari, joka seuraa tietyn osakejoukon yhteistä arvonkehitystä. Se ei ole sijoitustuote sinänsä, vaan tunnusluku – mutta siihen voi sijoittaa esimerkiksi indeksirahaston kautta.
Yhden yhtiön enimmäispaino indeksissä on rajattu 10 prosenttiin, jotta yksittäinen suuryhtiö ei pääse hallitsemaan indeksin kehitystä liikaa. Lisää indeksisijoittamisesta voit lukea indeksirahastojen oppaasta.
Miten indeksin kokoonpano määräytyy?
OMXH25 ei ole kiinteä, vaan sitä päivitetään säännöllisesti. Tässä on hyvä erottaa kaksi asiaa toisistaan.
Indeksin kokoonpano eli mukana olevat yhtiöt tarkistetaan kahdesti vuodessa (helmikuussa ja elokuussa) kaupankäyntivolyymien perusteella. Tällöin yhtiö voi nousta indeksiin tai pudota siitä sen mukaan, kuinka vaihdettu sen osake on ollut.
Indeksin painotukset puolestaan tasapainotetaan neljä kertaa vuodessa (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Näin indeksi pysyy ajantasaisena ja heijastaa markkinoiden todellista tilannetta.
Mitkä yhtiöt kuuluvat OMXH25-indeksiin?
Indeksissä ovat mukana Suomen suurimmat ja kansainvälisesti tunnetuimmat pörssiyhtiöt. Kokoonpano vaihtelee, mutta tyypillisesti mukana ovat esimerkiksi Nokia, Kone, Nordea, Sampo, UPM-Kymmene, Neste, Elisa, Wärtsilä ja Stora Enso.
Indeksi kattaa laajasti eri toimialoja – teollisuutta, teknologiaa, finanssialaa, energiaa ja metsäteollisuutta. Tämä hajautus tekee siitä hyvän yleiskuvan suomalaisen pörssin tilasta. Koska mukana on paljon suuria vientiyrityksiä, indeksi heijastaa myös kansainvälisen talouden kehitystä, ei pelkästään Suomen taloutta.
Miten OMXH25 eroaa muista indekseistä?
Helsingin pörssistä lasketaan useita indeksejä, ja niiden erot on hyvä ymmärtää.
OMX Helsinki 25 sisältää 25 vaihdetuinta yhtiötä ja on siksi selkeä ja helposti seurattava. OMX Helsinki All-Share (OMXHPI) puolestaan kattaa kaikki pörssin yhtiöt, joten se antaa laajimman kuvan koko markkinasta, mutta on hajanaisempi seurattava.
Mitä tarkoittaa hintaindeksi ja tuottoindeksi? OMXH25 on hintaindeksi, joka ei huomioi osinkoja. Siitä on olemassa myös tuottoindeksiversio (OMXH25GI), joka sisältää uudelleensijoitetut osingot. Koska osingot ovat merkittävä osa pörssituottoa, tuottoindeksi antaa kokonaistuotosta realistisemman kuvan.
Lisäksi on olemassa OMX Helsinki Cap, jossa yksittäisen yhtiön paino on rajattu (enintään 10 %), sekä OMX Helsinki PI, joka on koko pörssin hintaindeksi ilman osinkoja.
Miten OMXH25-indeksiin voi sijoittaa?
Indeksiin ei voi sijoittaa suoraan, koska se on vain mittari. Käytännössä sijoittaminen tapahtuu indeksiä seuraavan pörssinoteeratun rahaston eli ETF:n kautta.
Yksi esimerkki on Seligson & Co OMX Helsinki 25 -indeksiosuusrahasto (ETF), joka pyrkii jäljittelemään indeksin kehitystä ja jota voi ostaa ja myydä pörssissä kuten osaketta. Tällaisen rahaston etuna ovat matalat kulut ja se, että yhdellä sijoituksella saa hajautuksen kaikkiin indeksin yhtiöihin.
Miksi kulut ovat tärkeitä? Indeksirahastojen kulut ovat tyypillisesti matalat, koska rahasto vain seuraa indeksiä eikä vaadi aktiivista salkunhoitoa. Matalat kulut ovat pitkäjänteiselle sijoittajalle merkittävä etu, sillä ne syövät tuotosta vähemmän. Aiheesta lisää ETF-rahastojen oppaassa.
Miten taloustilanne vaikuttaa indeksiin?
Indeksin kehitys heijastaa suoraan talouden tilaa. Kun korot nousevat ja inflaatio kiihtyy, sijoittajien riskinottohalu tyypillisesti vähenee, mikä voi painaa osakkeita. Matalat korot ja vahva talouskasvu taas tukevat yhtiöiden tuloksia ja indeksiä.
Koska OMXH25:ssä on suuria vientiyrityksiä, myös globaali kysyntä, raaka-aineiden hinnat ja geopoliittiset tekijät vaikuttavat siihen voimakkaasti. Esimerkiksi metsä- ja energiayhtiöt reagoivat sellun ja öljyn hintaan, kun taas finanssiyhtiöt ovat herkkiä korkotasolle.
Indeksin historiaan mahtuu useita suhdanteita: IT-kuplan puhkeaminen 2000-luvun alussa, vuoden 2008 finanssikriisi ja vuoden 2020 koronaromahdus toivat jyrkkiä laskuja, joita on seurannut elpyminen. Tämä kuvaa osakemarkkinoiden luonnetta: arvo heiluu lyhyellä aikavälillä, vaikka pitkän aikavälin suunta on historiallisesti ollut nouseva. Taustaa pörssin pitkän aikavälin tuotoista löydät artikkelista keskimääräinen tuotto osakemarkkinoilla.
OMXH25 ja osingot
Koska OMXH25 on hintaindeksi, se ei sisällä osinkoja. Indeksi ei siis itse maksa osinkoa – kyse on mittarista, ei sijoitustuotteesta.
Kun indeksiin sijoitetaan ETF:n kautta, osingot huomioidaan rahaston sisällä. Osinkojen merkitys on suuri, sillä ne muodostavat pitkällä aikavälillä merkittävän osan suomalaisten osakkeiden kokonaistuotosta. Juuri tämän vuoksi kokonaistuottoa arvioidaan usein tuottoindeksin (OMXH25GI) avulla, joka huomioi uudelleensijoitetut osingot.
Yhteenveto
OMX Helsinki 25 on Helsingin pörssin tärkein osakeindeksi, joka seuraa 25 vaihdetuimman yhtiön kehitystä. Se käynnistettiin vuonna 1988, yhden yhtiön enimmäispaino on 10 prosenttia, ja sen kokoonpano tarkistetaan kahdesti vuodessa ja painotukset neljästi vuodessa.
Indeksi on hyvä yleismittari suomalaisen pörssin tilasta ja toimii vertailukohtana sijoitussalkuille. Siihen voi sijoittaa ETF:n kautta, jolloin saa hajautuksen kaikkiin indeksin yhtiöihin yhdellä sijoituksella. On kuitenkin hyvä muistaa, että myös indeksi heiluu talouden suhdanteiden mukana. Tämä sivu on yleistä tietoa, ei sijoitussuositus.
Vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli on tarkoitettu ainoastaan yleiseen tiedotukseen, eikä se ole sijoitusneuvo tai suositus. Sijoittamiseen liittyy aina riski pääoman menettämisestä, eikä indeksin historiallinen kehitys ole tae tulevasta. Myös indeksin arvo voi laskea. Tee päätökset oman harkintasi pohjalta ja käänny tarvittaessa valtuutetun sijoitusneuvojan puoleen.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä OMX Helsinki 25 tarkoittaa?
OMX Helsinki 25 (OMXH25) on Helsingin pörssin tärkein osakeindeksi. Se seuraa pörssin 25 vaihdetuimman yhtiön kurssikehitystä ja toimii sijoittajille keskeisenä markkinan mittarina ja vertailukohtana.
Mitä yhtiöitä OMXH25-indeksiin kuuluu?
Indeksissä ovat Helsingin pörssin 25 vaihdetuinta yhtiötä, tyypillisesti esimerkiksi Nokia, Kone, Nordea, Sampo, UPM-Kymmene, Neste ja Elisa. Kokoonpano tarkistetaan kahdesti vuodessa, joten se voi muuttua.
Miten OMXH25-indeksiin voi sijoittaa?
Indeksiin ei voi sijoittaa suoraan, vaan sitä seuraavan ETF-rahaston kautta. Esimerkiksi Seligson & Co OMX Helsinki 25 -ETF jäljittelee indeksin kehitystä, ja sitä voi ostaa ja myydä pörssissä kuten osaketta.
Maksaako OMXH25 osinkoa?
Ei suoraan, sillä indeksi on mittari eikä sijoitustuote. OMXH25 on lisäksi hintaindeksi, joka ei sisällä osinkoja. Kun indeksiin sijoittaa ETF:n kautta, osingot huomioidaan rahaston sisällä.
Mitä tarkoittaa OMX Helsinki PI?
OMX Helsinki PI (Price Index) mittaa kaikkien Helsingin pörssin osakkeiden hintakehitystä ilman osinkoja. Se on siten koko markkinan hintaindeksi.
Mikä on OMX Helsinki Cap?
OMX Helsinki Cap on indeksi, jossa yksittäisen yhtiön paino on rajattu enintään 10 prosenttiin. Rajoitus estää yksittäistä suurta yhtiötä vaikuttamasta liikaa indeksin kehitykseen.
Milloin OMXH25 on perustettu?
Indeksi käynnistettiin 4. maaliskuuta 1988 perusarvolla 500.

