Yksi sijoittajan yleisimmistä kysymyksistä on, kuinka paljon osakkeet tuottavat keskimäärin. Kysymys on tärkeä, koska realistinen tuotto-odotus auttaa suunnittelemaan sijoittamista ja välttämään pettymyksiä.
Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä historialliset tuotot kertovat, miten korkoa korolle vaikuttaa varallisuuden kasvuun ja miten riski, kulut ja verotus muokkaavat lopputulosta. Teksti on yleistä tietoa aloittelijalle, ei sijoitussuositus.
Mikä on osakkeiden keskimääräinen tuotto?
Osakemarkkinoiden pitkän aikavälin keskimääräinen tuotto riippuu siitä, mitä markkinaa, aikaväliä ja mittaustapaa tarkastellaan. Muutama nyrkkisääntö auttaa hahmottamaan kokonaiskuvaa.
Kansainvälisesti laajin tietolähde on UBS Global Investment Returns Yearbook, joka seuraa 35 markkinan tuottoja vuodesta 1900 lähtien. Sen mukaan maailman osakkeiden pitkän aikavälin reaalituotto (eli inflaation jälkeen) on ollut noin 5 prosenttia vuodessa.
Mitä ero on reaali- ja nimellistuotolla? Nimellistuotto on tuotto ennen inflaatiota. Reaalituotto on tuotto inflaation jälkeen, eli se kertoo, kuinka paljon ostovoima todella kasvoi. Reaalituotto on sijoittajalle olennaisempi luku.
Yhdysvaltain S&P 500 -indeksin nimellinen tuotto on pitkällä aikavälillä ollut karkeasti noin 10 prosenttia vuodessa. Suomen osakemarkkinoiden tuotto on ollut samaa suuruusluokkaa kansainvälisten markkinoiden kanssa, joskin yksittäisen maan tuotto voi vaihdella enemmän.
Tärkein varaus on tämä: historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta. Yksittäisten vuosien tuotot vaihtelevat rajusti, ja keskiarvo toteutuu vain pitkällä aikavälillä.
Mikä tuottoon vaikuttaa?
Osaketuottoihin vaikuttaa moni tekijä, jotka kannattaa tuntea, jotta osaa asettaa realistisia odotuksia.
Talouskasvu on keskeinen: kun taloudet ja yritykset kasvavat ja tekevät voittoa, se heijastuu pitkällä aikavälillä osaketuottoihin. Inflaatio taas nakertaa ostovoimaa – maltillinen inflaatio on osakkeille yleensä siedettävää, mutta korkea inflaatio voi heikentää reaalituottoja.
Myös korkotaso vaikuttaa. Matalat korot nostavat usein osakkeiden arvostuksia, kun taas korkeat korot tekevät korkosijoituksista houkuttelevampia ja voivat painaa osakkeita. Näiden lisäksi geopoliittiset tapahtumat ja markkinatunnelma aiheuttavat lyhyellä aikavälillä heiluntaa.
Korkoa korolle – ajan voima
Yksittäistä tuottoprosenttia tärkeämpää on usein aika. Pitkällä aikavälillä toimii korkoa korolle -ilmiö.
Mikä on korkoa korolle -ilmiö? Se tarkoittaa, että sijoituksen tuotto alkaa itsekin tuottaa, kun voitot sijoitetaan uudelleen. Mitä pidempään sijoitus on, sitä voimakkaammin vaikutus kasvaa.
Havainnollistava esimerkki: jos sijoitat kertaalleen 10 000 euroa ja tuotto on 6 prosenttia vuodessa, summa kasvaisi 50 vuodessa noin 184 000 euroon. Jos vuotuinen tuotto olisi 7 prosenttia, loppusumma olisi noin 295 000 euroa.
Huomaa, miten pieni ero tuotossa – yksi prosenttiyksikkö – johtaa valtavaan eroon lopputuloksessa pitkän ajan kuluessa. Tämä on korkoa korolle -ilmiön ydin.
Esimerkki on kuitenkin yksinkertaistettu: se ei huomioi inflaatiota, kuluja, veroja eikä tuottojen vuosittaista vaihtelua. Todellisuudessa tuotto ei tule tasaisesti vuosi toisensa jälkeen.
Riski ja sen hallinta
Tuotto ja riski kulkevat käsi kädessä: korkeampaa tuottoa tavoitellessa joutuu yleensä ottamaan enemmän riskiä. Riskiä ei voi poistaa, mutta sitä voi hallita.
Keskeisin keino on hajauttaminen.
Mitä hajauttaminen tarkoittaa? Hajauttaminen on varojen jakamista useaan kohteeseen, jotta yhden sijoituksen heikko kehitys ei kaada koko salkkua. Hajauttaa voi eri yhtiöihin, toimialoille, maihin ja omaisuuslajeihin (kuten osakkeisiin, korkoihin ja kiinteistöihin).
Myös oma riskiprofiili vaikuttaa siihen, kuinka paljon riskiä kannattaa ottaa. Siihen vaikuttavat esimerkiksi sijoitusaika ja se, kuinka hyvin kestää arvonvaihtelua. Pitkä sijoitushorisontti antaa yleensä varaa suurempaan osakepainoon, koska aikaa toipua notkahduksista on enemmän.
Yksi helppo tapa hajauttaa laajasti on sijoittaa rahastoihin. Aiheesta lisää sivuilla indeksirahastot ja ETF-rahastot.
Kasvu- ja arvo-osakkeet
Osakkeet jaetaan usein karkeasti kasvu- ja arvo-osakkeisiin. Jako auttaa hahmottamaan erilaisia tuotto- ja riskiprofiileja.
Kasvuosakkeet ovat yhtiöitä, joiden odotetaan kasvavan markkinaa nopeammin. Ne investoivat usein voittonsa takaisin liiketoimintaan eivätkä välttämättä maksa osinkoa. Tuottopotentiaali voi olla suuri, mutta myös riski ja arvostus ovat usein korkeat.
Arvo-osakkeet taas ovat yhtiöitä, joiden arvostus on maltillinen suhteessa tulokseen tai varoihin. Ne maksavat usein säännöllistä osinkoa, ja niitä pidetään tyypillisesti vakaampina. Kumpikaan tyyli ei ole automaattisesti parempi – valinta riippuu tavoitteista ja riskinsietokyvystä.
Vertailuindeksit
Sijoittaja voi verrata oman salkkunsa kehitystä vertailuindeksiin eli benchmarkiin. Se auttaa arvioimaan, miten sijoitukset ovat pärjänneet markkinoihin nähden.
Yleisiä indeksejä ovat yhdysvaltalainen S&P 500 (500 suurta yhtiötä), teknologiapainotteinen Nasdaq Composite ja eurooppalainen Euro Stoxx 50. Jos oma tuotto jää jatkuvasti selvästi alle laajan indeksin, voi olla syytä tarkastella strategiaa uudelleen.
Kulut ja verotus syövät tuottoa
Bruttotuotto ei ole sama kuin se, mitä käteen jää. Kulut ja verot pienentävät nettotuottoa, ja niiden merkitys korostuu pitkällä aikavälillä.
Kaupankäynnistä peritään usein välityspalkkioita, ja rahastoilla on hallinnointipalkkioita. Pienetkin vuotuiset kulut kertautuvat korkoa korolle -ilmiön kääntöpuolena: mitä pidempi sijoitusaika, sitä enemmän korkeat kulut vievät lopputuloksesta. Siksi kulujen vertailu kannattaa.
Suomessa sijoitusten tuotot ovat pääomatuloa, josta maksetaan pääomatuloveroa. Veroa maksetaan myyntivoitosta osakkeita myytäessä ja osingoista niitä saataessa. Veroprosentit ja säännöt voivat muuttua, joten tarkista ajantasaiset tiedot Verohallinnolta. Yleistä taustaa ja tilit (kuten osakesäästötili) käydään läpi sijoittamisen oppaassa.
Yhteenveto
Osakemarkkinoiden pitkän aikavälin tuotto on historiallisesti ollut houkutteleva: maailman osakkeiden reaalituotto on ollut noin 5 prosenttia vuodessa ja esimerkiksi Yhdysvaltain markkinan nimellistuotto karkeasti noin 10 prosenttia. Yksittäiset vuodet kuitenkin vaihtelevat rajusti, eikä historia takaa tulevaa.
Tuoton kannalta olennaisia ovat aika (korkoa korolle), riski ja sen hallinta hajauttamalla sekä kulujen ja verojen huomioiminen. Realistinen tuotto-odotus, pitkä aikajänne ja maltilliset kulut ovat sijoittajan tärkeimpiä työkaluja – ja päätökset kannattaa aina tehdä oman tilanteen ja harkinnan pohjalta.
Vastuuvapauslauseke: Tämä artikkeli on tarkoitettu ainoastaan yleiseen tiedotukseen, eikä se ole sijoitusneuvo, suositus tai kehotus sijoittaa. Artikkelin tuottoluvut ovat historiallisia, eikä historiallinen tuotto ole tae tulevasta – sijoituksen arvo voi myös laskea. Esimerkkilaskelmat ovat havainnollistavia yksinkertaistuksia. Verotusta koskevat tiedot voivat muuttua, joten tarkista ajantasaiset tiedot Verohallinnolta. Tee päätökset oman harkintasi pohjalta ja käänny tarvittaessa valtuutetun sijoitusneuvojan puoleen.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka paljon osakkeet tuottavat keskimäärin?
Maailman osakkeiden pitkän aikavälin reaalituotto (inflaation jälkeen) on historiallisesti ollut noin 5 prosenttia vuodessa. Yhdysvaltain markkinan nimellistuotto on ollut karkeasti noin 10 prosenttia. Yksittäisten vuosien tuotot kuitenkin vaihtelevat paljon.
Mikä on reaali- ja nimellistuoton ero?
Nimellistuotto on tuotto ennen inflaatiota ja reaalituotto inflaation jälkeen. Reaalituotto kertoo, kuinka paljon ostovoima todella kasvoi, joten se on sijoittajalle olennaisempi luku.
Mikä on korkoa korolle -ilmiö?
Se tarkoittaa, että sijoituksen tuotto alkaa itsekin tuottaa, kun voitot sijoitetaan uudelleen. Pitkällä aikavälillä tämä voi kasvattaa varallisuutta merkittävästi.
Takaako historiallinen tuotto tulevan tuoton?
Ei. Historiallinen tuotto kuvaa mennyttä kehitystä, mutta tuleva tuotto voi olla erilainen. Sijoituksen arvo voi myös laskea.
Miten voin pienentää sijoittamisen riskiä?
Tärkein keino on hajauttaminen eli varojen jakaminen useaan kohteeseen. Myös pitkä sijoitusaika tasoittaa yksittäisten vuosien heiluntaa. Riskiä ei kuitenkaan voi poistaa kokonaan.
Miksi kulut ovat tärkeitä pitkällä aikavälillä?
Kulut pienentävät nettotuottoa, ja ne kertautuvat ajan myötä. Pienetkin vuotuiset erot kuluissa voivat johtaa suureen eroon lopputuloksessa pitkällä sijoitusajalla.