Jorma Ollila on nimi, joka liitetään erottamattomasti Nokian nousuun kansainväliseksi teknologiajätiksi. Hän johti yhtiötä sen menestyksekkäimpinä vuosina 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa, jolloin Nokiasta tuli maailman suurin matkapuhelinvalmistaja ja Suomen tunnetuin yritys. Tässä artikkelissa käymme läpi, kuka Ollila on, millainen hänen koulutus- ja urapolkunsa oli, miten hän käänsi velkaantuneen monialayhtiön menestystarinaksi ja mitä hän on tehnyt Nokia-vuosiensa jälkeen.
Pikafaktat
| Koko nimi | Jorma Jaakko Ollila |
|---|---|
| Syntynyt | 15.8.1950, Seinäjoki |
| Koulutus | VTM (Helsingin yliopisto), MSc Economics (LSE), diplomi-insinööri (Teknillinen korkeakoulu) |
| Tunnetuin rooli | Nokian toimitusjohtaja 1992–2006, hallituksen puheenjohtaja 1999–2012 |
| Merkittävin saavutus | Nokian käänne maailman suurimmaksi matkapuhelinvalmistajaksi (1998) |
| Myöhemmät roolit | Royal Dutch Shellin pj. 2006–2015, Outokummun pj. 2013–2018 |
| Teos | Mahdoton menestys – Kasvun paikkana Nokia (2013) |
Kuka on Jorma Ollila?
Jorma Jaakko Ollila on suomalainen vuorineuvos ja liikkeenjohtaja, joka syntyi 15. elokuuta 1950 Seinäjoella. Hän kasvoi Kurikassa ja kävi lukion Vaasassa. Opintomenestyksensä ansiosta hän sai stipendin maineikkaaseen United World College of the Atlantic -kouluun Walesissa, mikä antoi hänelle jo nuorena kansainvälisen koulutustaustan ja sujuvan englannin kielen.
Ollila tunnetaan ennen kaikkea Nokian pitkäaikaisena johtajana, mutta hänen uransa ulottuu laajalti myös muihin kansainvälisiin suuryhtiöihin. Häntä pidetään yhtenä Suomen vaikutusvaltaisimmista talousvaikuttajista, ja hänen johtamistyyliään sekä strategisia valintojaan on käsitelty lukuisissa kirjoissa ja tutkimuksissa. Nokian tarina on kiinteä osa suomalaista taloushistoriaa; voit lukea taustaa yhtiön vaiheista Nokian historiaa käsittelevästä artikkelistamme.
Koulutus ja ura ennen Nokiaa
Ollilan koulutustausta on poikkeuksellisen laaja, ja se yhdistää yhteiskuntatieteet, taloustieteen ja tekniikan. Hän suoritti kolme eri maisterintutkintoa:
- Valtiotieteiden maisteri, Helsingin yliopisto (1976)
- Master of Science (Economics), London School of Economics (1978)
- Diplomi-insinööri (teknillinen fysiikka), Teknillinen korkeakoulu (1981)
Tämä yhdistelmä – kyky ymmärtää sekä numeroita, taloutta että teknologiaa – osoittautui myöhemmin arvokkaaksi teknologiayhtiön johdossa. Ennen Nokiaa Ollila työskenteli noin kahdeksan vuotta yritysrahoituksen parissa yhdysvaltalaisessa Citibank-pankissa sen Lontoon ja Helsingin konttoreissa. Pankkiuralla hän oppi kansainvälisen rahoituksen ja yrityskauppojen maailman, mistä oli hyötyä, kun hän siirtyi teollisuuden puolelle.
Tie Nokian johtoon
Ollila siirtyi Nokiaan vuonna 1985 vastaamaan yhtiön kansainvälisistä rahoitusjärjestelyistä. Hän nousi nopeasti: vuonna 1986 hänestä tuli talousjohtaja aikana, jolloin Nokia eli voimakasta mutta sekavaa kasvun ja uudistumisen kautta pääjohtaja Kari Kairamon johdolla.
Käännekohta tuli vuonna 1990, kun Ollila nimitettiin yhtiön matkapuhelindivisioonan johtoon. Tuolloin matkapuhelinliiketoiminta oli vasta yksi Nokian monista toimialoista eikä suinkaan ilmeinen menestyjä. Ollila näki kuitenkin alan valtavan potentiaalin. Kahdessa vuodessa hän osoitti kykynsä kääntää liiketoiminta kannattavaksi, ja vuonna 1992 hänet nimitettiin koko konsernin pääjohtajaksi ja toimitusjohtajaksi.
Nokian käänne ja menestysvuodet
Kun Ollila otti ohjat vuonna 1992, Nokia oli vaikeuksissa. Se oli velkaantunut monialayhtiö, joka valmisti kaikkea kumisaappaista ja paperista televisioihin, kaapeleihin ja elektroniikkaan. Neuvostoliiton kaupan romahdus ja Suomen syvä lama olivat ajaneet yhtiön kriisiin, ja sen tulevaisuudesta käytiin vakavaa keskustelua.
Strateginen käänne
Ollilan ratkaisu oli rohkea ja selkeä: Nokia keskittyisi täysin televiestintään ja matkapuhelimiin. Johto tiivisti uuden suunnan tunnetuksi tulleeseen muotoiluun ”telecom-oriented, focused, global, value-added” – televiestintään suuntautunut, keskittynyt, globaali ja lisäarvoa tuottava. Käytännössä tämä tarkoitti, että yhtiö myi vaiheittain pois lähes kaikki muut liiketoimintansa, kuten kumi-, kaapeli-, paperi- ja kulutuselektroniikkayksiköt.
Samaan aikaan Ollila panosti voimakkaasti uuteen digitaaliseen GSM-matkapuhelinstandardiin, joka yleistyi Euroopassa 1990-luvun alussa. Varhainen ja määrätietoinen panostus GSM-teknologiaan osoittautui ratkaisevaksi kilpailueduksi, kun matkapuhelinmarkkinat räjähtivät kasvuun.
Nokiasta maailman suurin matkapuhelinvalmistaja
Strategia tuotti tulosta nopeasti. Nokian liikevaihto ja tulos moninkertaistuivat 1990-luvun aikana, ja vuonna 1998 yhtiöstä tuli maailman suurin matkapuhelinvalmistaja ohittaen yhdysvaltalaiset ja japanilaiset kilpailijansa. Nokiasta tuli samalla Euroopan arvokkaimpia pörssiyhtiöitä ja koko Suomen talouden veturi, joka vastasi merkittävästä osasta maan vientiä ja osakemarkkinoiden arvoa.
Menestyksen taustalla oli yhdistelmä selkeää strategiaa, vahvaa brändiä, tehokasta tuotekehitystä ja Ollilan rakentamaa kansainvälistä johtamiskulttuuria. Nokian osakkeesta tuli yksi aikakauden puhutuimmista sijoituskohteista – aihe, jota käsittelemme edelleen muun muassa artikkelissa voiko Nokian osake nousta.
Puheenjohtajakausi ja lähtö Nokiasta
Vuonna 1999 Ollilasta tuli toimitusjohtajan tehtävien ohella myös Nokian hallituksen puheenjohtaja, mikä keskitti hänelle poikkeuksellisen paljon valtaa yhtiössä. Hän toimi toimitusjohtajana vuoteen 2006 asti, jolloin hän luovutti operatiivisen johdon seuraajalleen Olli-Pekka Kallasvuolle ja jatkoi itse hallituksen puheenjohtajana.
Ollila luopui Nokian hallituksen puheenjohtajuudesta 3. toukokuuta 2012. Hänen seuraajakseen nousi Risto Siilasmaa. Tällöin Nokia oli jo joutunut vakaviin vaikeuksiin älypuhelinmarkkinoilla, joilla Applen iPhone ja Googlen Android olivat mullistaneet kilpailun. Ollilan rooli Nokian myöhemmässä taantumassa on herättänyt jälkikäteen keskustelua; muun muassa Siilasmaa arvosteli vuonna 2018 ilmestyneessä kirjassaan Ollilan johtamistapaa, mihin Ollila on vastannut kiistämällä osuutensa yhtiön alamäkeen.
Ura-aikajana
| Vuosi | Tapahtuma |
|---|---|
| 1950 | Syntyi Seinäjoella 15. elokuuta |
| n. 1978–1985 | Yritysrahoituksen tehtävät Citibankissa (Lontoo ja Helsinki) |
| 1985 | Siirtyi Nokiaan vastaamaan kansainvälisestä rahoituksesta |
| 1986 | Nokian talousjohtaja |
| 1990 | Matkapuhelindivisioonan johtaja |
| 1992 | Nokian pääjohtaja ja toimitusjohtaja; yhtiön strateginen käänne televiestintään |
| 1998 | Nokiasta maailman suurin matkapuhelinvalmistaja |
| 1999 | Myös Nokian hallituksen puheenjohtaja |
| 2006 | Luopui toimitusjohtajuudesta (seuraaja Olli-Pekka Kallasvuo); Shellin pj. |
| 2012 | Luopui Nokian puheenjohtajuudesta (seuraaja Risto Siilasmaa) |
| 2013–2018 | Outokummun hallituksen puheenjohtaja |
Ura Nokian jälkeen
Ollilan ura ei suinkaan päättynyt Nokiaan. Jo Nokia-vuosinaan ja niiden jälkeen hän toimi lukuisissa kansainvälisissä luottamus- ja johtotehtävissä:
- Royal Dutch Shell – hallituksen puheenjohtaja 2006–2015. Ollila oli öljy-yhtiön ensimmäinen puheenjohtaja, joka ei ollut hollantilainen tai brittiläinen. Hänen seuraajakseen tuli Charles O. Holliday.
- Outokumpu – hallituksen puheenjohtaja 2013–2018. Suomalaisen teräsyhtiön vaiheista voit lukea lisää Outokummun osaketta käsittelevästä artikkelistamme.
- Ford Motor Company – hallituksen jäsen 2000–2008.
- UPM-Kymmene – hallituksen jäsen vuodesta 1997 ja pitkäaikainen puheenjohtaja.
- Otava – kustannusyhtiön hallituksen jäsen vuodesta 1996.
- Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA – hallituksen puheenjohtaja.
- Euroopan teollisuuden pyöreä pöytä (ERT) – puheenjohtaja 2005–2009.
Lisäksi Ollila on toiminut neuvonantajana yhdysvaltalaisessa investointipankissa Perella Weinberg Partnersissa. Hänen laaja hallitusurakokemuksensa kuvastaa sitä, kuinka arvostettu hän on kansainvälisen liike-elämän piireissä. Hänen esimerkkinsä muistuttaa, että huipulle noussut johtaja voi vaikuttaa talouteen vielä pitkään varsinaisen pääroolinsa jälkeen – samaan tapaan kuin moni muu suomalainen menestyjä, kuten Supercellin perustaja Ilkka Paananen.
Tunnustukset, teos ja perintö
Ollila on saanut urallaan lukuisia tunnustuksia. Hänelle on myönnetty kunniatohtorin arvo muun muassa Helsingin yliopistosta, London School of Economicsista, Teknillisestä korkeakoulusta ja Vaasan yliopistosta. Hän on myös brittiläisen imperiumin kunniakomentori (Honorary CBE, 2008) ja saanut useita korkeita kunniamerkkejä eri maista.
Vuonna 2013 ilmestyi Ollilan muistelmateos Mahdoton menestys – Kasvun paikkana Nokia (Otava), jonka hän kirjoitti yhdessä Harri Saukkomaan kanssa. Kirjasta tuli vuoden myydyin tietokirja Suomessa, ja siitä julkaistiin myöhemmin englanninkielinen laitos nimellä Against All Odds: Leading Nokia from Near Catastrophe to Global Success. Teos avaa sisäpiirin näkökulman Nokian nousuun ja antaa kuvan Ollilan ajattelusta johtajana.
Jorma Ollilan perintö suomalaisessa talouselämässä on merkittävä. Hänet muistetaan johtajana, joka uskalsi tehdä rajuja strategisia valintoja, keskittää hajanaisen yhtiön yhteen ydinliiketoimintaan ja viedä sen maailman huipulle. Samalla hänen tarinansa muistuttaa, kuinka nopeasti teknologia-alan menestys voi myös kääntyä, kun markkinat muuttuvat.
Mitä Ollilan tarina opettaa sijoittajalle?
Vaikka tämä artikkeli kertoo yksittäisen johtajan urasta, siitä voi poimia ajatuksia myös sijoittamisen näkökulmasta. Ollilan Nokia-tarina havainnollistaa kolmea asiaa, jotka ovat sijoittajalle hyödyllisiä ymmärtää:
- Johdolla on väliä. Yhtiön strategia ja johdon kyky toteuttaa se vaikuttavat suoraan osakkeen pitkän aikavälin kehitykseen.
- Toimialan murros on kaksiteräinen miekka. Sama teknologinen muutos, joka nosti Nokian huipulle, oli myöhemmin osa sen alamäkeä. Yksittäiseen yhtiöön sijoittamiseen liittyy aina riski.
- Hajauttaminen suojaa. Juuri yksittäisen yhtiön riskien takia monet sijoittajat hajauttavat salkkunsa useisiin kohteisiin. Jos aihe kiinnostaa, tutustu sijoittamisen perusteisiin ja eri sijoitustapoihin.
Jorma Ollilan ura on näin ollen paitsi kiehtova henkilötarina myös opettavainen esimerkki siitä, miten strategia, markkinat ja ajoitus muokkaavat yhtiön – ja sen osakkeenomistajien – kohtaloa.
Lähteet
- Jorma Ollila – Wikipedia (englanninkielinen, uran aikajana ja luottamustoimet)
- Sitra – Jorma Ollila -henkilöprofiili
- Perella Weinberg Partners – Jorma Ollila Biography
- TIME – Making the Call (Nokian strateginen käänne)
- The Register – Nokian nousu ja lasku
- Otava – Mahdoton menestys (muistelmateos)
- Encyclopedia.com – Ollila, Jorma 1950–
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Milloin Jorma Ollila oli Nokian toimitusjohtaja?
Jorma Ollila toimi Nokian pääjohtajana ja toimitusjohtajana vuodesta 1992 vuoteen 2006. Vuonna 1999 hänestä tuli lisäksi hallituksen puheenjohtaja, ja tässä tehtävässä hän jatkoi vuoteen 2012 asti.
Mikä oli Ollilan tärkein strateginen päätös Nokiassa?
Keskeisin päätös oli keskittää aiemmin monialainen yhtiö kokonaan televiestintään ja matkapuhelimiin. Nokia myi pois muun muassa kumi-, kaapeli- ja elektroniikkaliiketoimintansa ja panosti voimakkaasti GSM-teknologiaan.
Mitä Jorma Ollila teki Nokian jälkeen?
Ollila toimi öljy-yhtiö Royal Dutch Shellin hallituksen puheenjohtajana 2006–2015 ja teräsyhtiö Outokummun puheenjohtajana 2013–2018. Hän on istunut myös muun muassa Fordin, UPM-Kymmenen ja Otavan hallituksissa.
Onko Jorma Ollila kirjoittanut kirjan?
Kyllä. Vuonna 2013 ilmestyi hänen muistelmateoksensa Mahdoton menestys – Kasvun paikkana Nokia, joka kirjoitettiin yhdessä Harri Saukkomaan kanssa. Kirjasta julkaistiin myös englanninkielinen laitos Against All Odds.
Kuka seurasi Ollilaa Nokian johdossa?
Toimitusjohtajana Ollilaa seurasi vuonna 2006 Olli-Pekka Kallasvuo. Hallituksen puheenjohtajana hänen seuraajakseen nousi vuonna 2012 Risto Siilasmaa.

